Käännösprosessin tutkimuksesta

Mielestäni hermeneuttinen lähestymistapa lähdetekstiin on hyvin realistinen. Pidän ajatuksesta, että lähdetekstin todennäköisimmän tulkinnan voi perustellusti löytää. Se myös tuntuu järkevämmältä kuin ajatus, ettei tekstille voida antaa mitään yleistä tulkintaa, sillä kaikki ihmiset tulkitsevat tekstin eri tavoin joka lukukerralla. Hermeneutiikka myöntää, että tulkinnat eroavat eri ihmisillä ja että ne voivat muuttua, mutta tietyissä rajoissa. On esimerkiksi paljon todennäköisempää, että lukija tulkitsee käyttöohjeen helppokäyttöiseksi, asiantuntevaksi, tylsäksi tai ärsyttäväksi, kuin romanttiseksi tai poliittisesti kantaaottavaksi. Esimerkki on aika kärjistetty, mutta ajatusta voidaan soveltaa mihinkä tahansa tekstiin.

Hermeneutiikan painottava käännösprosessin tutkimus on myös tärkeää, sillä käännösprosessi on aivan yhtä tärkeä tutkimuskohde kuin tulkkausprosessi. On varmasti mielenkiintoista tutkia kääntäjän ajatuksen kulkua Think Aloud Protocol eli TAP metodin kautta. Translog–ohjelma taas antaa realistisen kuvan koko käännöstyöstä, sillä ohjelma tallentaa kaikki kääntäjän tekemät internet-haut ja jäljittää kääntäjän tekstinkäsittelyssä tekemät ratkaisut. TAP ja Translog–ohjelman yhdistämisellä voitaisiinkin saada parempia tuloksia kuin metodeilla erikseen tutkimalla.

TAP:n heikkouksia ovat koehenkilön itsesensuuri, koetilanteen tuomat paineet ja vieras ympäristö. Translog taas pystyy seuraamaan ainoastaan päätöksiä. Ennen jokaista päätöstä kirjoittaa sana tai tehdä haku kääntäjä käy kuitenkin mielessään läpi useita ratkaisuvaihtoehtoja ja assosiaatioita. Jos TAP ja Translog yhdistettäisiin – niin että tietokoneeseen liitettäisiin mikrofoni – koehenkilö voisi työskennellä tietokoneellaan tutussa ympäristössä. Tällöin koetilanne muuttuisi paljon rennommaksi, mikä saattaisi myös vähentää jonkun verran itsesensuuria.

Myös tilanteessa, jossa kääntäjä sensuroi tai unohtaa sanoa jonkin ajatuksen Translog voisi havaita sen. Esimerkiksi jos kääntäjä hakee tietoa internetistä ja klikkaa linkkiä kertomatta siihen johtaneesta ajatuksesta Translog seuraa kääntäjän ratkaisuja. Toki menetelmässä on vieläkin aukkoja. Yleensä ajatukset, jotka koehenkilö jättää kertomatta ovat hänen mielestään niin ”höpsöjä” tai niin nopeasti ohi meneviä, ettei niitä kirjoiteta ylös tai niiden pohjalta tehdä hakuja.

Joka tapauksessa, Translog ja TAP menetelmä ovat kumpikin hyödyllisiä tutkimusmenetelmiä, sillä ne valottavat ainakin pääpiirteittäin mitä kääntäjän pään sisällä tapahtuu käännösprosessin aikana. Oli myös mielenkiintoista nähdä miten koehenkilön ammattitaito vaikutti hänen suhtautumiseensa käännettävään tekstiin, kääntämiseen yleensä, sekä itseensä kääntäjänä. Yllättävää oli myös, että opintojen loppupuolella olevat opiskelijat, ammattikääntäjät ja kääntämisen opettajat huomioivat käännöksissään erityyppisiä asioita.

• Viidennen vuoden opiskelijat kommentoivat eniten käännöksen tyyliä ja erityisesti yksittäisten sanojen tyyliä ja konnotaatioita. Lisäksi he kiinnittivät huomiota käännöksen ymmärrettävyyteen.
  
• Ammattilaiset miettivät tyylin ja sanojen konnotaatioiden lisäksi käännöksen funktiota ja realistisuutta – eli sitä että käännösratkaisut perustuvat faktoihin.
  
• Opettajat kiinnittivät huomiota tekstin tyyliin, kotouttamiseen (esim. sanojen oikeellisuuteen ja virallisiin ilmauksiin kohdekulttuurissa), tekstin muotoon, rytmiin ja rakenteeseen, sekä painollisiin sanoihin.